Friday, 30 August 2013

10.5.2006


5º39,21´S, 103º4,11´W  merellä
Matkaa on jatkettu pääosin mukavassa tuulessa. Saimme parhaaksi vuorokausimatkaksi 172 mailia. Ennätyksemme on 182 mailia Cape Sablen kovissa vuorovesivirroissa, joten sitä ei lasketa. Atlantilla olemme saaneet 167 ja 172 mailin vuorokaudet. Sivusimme siis omaa ennätystämme.
Kalaa on tullut lähes päivittäin, viimeksi parin kilon tonnikala ja pienempi dorado (alias mahimahi alias kultamakrilli). Tonnikalasta teimme alkuruoaksi sushia ja pääruoaksi sekä chili- että pippurikalaa. Tänään koukussa oli alle puolikiloa painava ahvenen näköinen harmaa kala. Se oli kovin eläväinen eikä ollut kärsinyt koukussa, joten päästimme sen takaisin mereen kasvamaan.
Tuuli hiipui illaksi ja yöksi. Keräsimme siis purjeet pois ja ajamme koneella niin kauan, että tuulta taas on. Kahdesta suunnasta tuleva maininki on ajoittain ilkeä, mutta onneksi purjeet ei paukuta.
Kuva
Olemme osallistuneet Marquesasille matkalla olevien veneiden väliseen SSB-nettiin ja vaihtaneet kuulumisia päivittäin lähellä olevien veneiden kanssa. Me osuimme parhaisiin tuuliin toissapäivänä, mutta nyt kuuluu kaikilla olevan sama 6 solmua ESE. Edellämme menee varsinainen pääjoukko noin 1000-1500 mailin päässä, ja takaa tulee pienempi pääjoukko noin 500 mailin päässä. Meitä on kolmen veneen ryhmä näiden välissä noin 50 mailin ympyrässä, meidän lisäksemme englantilaisvene Poco Andante ja hong kongilaiskatamaraani Jade.
Olemme nyt muuttaneet reittipisteen Fatu Hivalle, jonne on matkaa tätä kirjoitettaessa 2081 mailia eli noin 15 päivää. Olemme edenneet pelkin purjein lähes 800 mailia. Koska polttoainetta on 10 vuorokauden ajoon, päätimme ajaa koneella aina kun tuuli loppuu ja saamme samalla lämmintä vettä. Vesikonetta on käytetty edelleen runsaasti, jotta saisimme tankit täyteen. Näillä vesillä generaattoria on käytettävä purjehduksen aikana kaksi tuntia sekä aamulla että illalla. Aurinkopaneelit tuottavat hyvin päivällä, mutta tuuligeneraattorista ei ole ollut apua, jos ei haittaakaan.
Olemme nostaneet genaakkerin aina kun se on ollut mahdollista, mutta tuulet ovat aika ajoin olleet sille liikaa. 20 solmua saattaa rikkoa sen, eikä sen alas ottaminen ole mukavaa yöllä nousevassa tuulessa. Nyt taas tuulet ovat liian kevyitä jopa genaakkerille. Parhaat päivämatkat saatiin yhdistelmällä, jossa ylhäällä oli genoa1, kutterifokka, iso ja mesaani. Saimme purjeet hyvin tasapainoon, eikä autopilotti lämmennyt kuin kerran saderintaman 28 solmun tuulessa. Siinä mesaani oli liikaa. Monella on autopilotilla ajettaessa ongelmia myötäisessä. Meitä lähinnä oleva vene, Poco Andante, joutuu ohjaamaan käsin kahden hengen miehistöllä. Ei varmasti ole helppoa. Meidän autopilottimme vaatisi kiinteän tuulettimen. Nyt käytämme takakajuutan tuuletinta, mutta pieni tietokonetuuletin veisi vähemmän sähköä, ja sitä käytettäessä saisi peräsinkoneen luukun kiinni. Tuuletinta ei löytynyt Panamasta. USA:sta Staplesilta sen olisi saanut halvalla, mutta silloin ei tarve ollut vielä tiedossa. Ehkä saamme hankittua sellaisen Tahitin Papeetesta.

No comments:

Post a Comment