Friday, 30 August 2013

15.4.2006


00º53,70´S, 89º36,79´W  Naufragio Bay
Kuva
Vastavirta laski nopeuttamme niin, että saavuimme ankkuripaikalle vasta illan pimetessä. Löysimme suojaisen lahden perukoilta kuitenkin helposti ankkuripaikan noin 10 m syvyydestä. Merileijonat ottivat meidät äänekkäästi vastaan heti lahdelle saavuttuamme. Ne uiskentelivat veneen ympärillä, sukeltelivat sen ali ja ottivat kaikin tavoin osaa ankkurointiin.
Laskimme aamulla jollan veteen ja menimme katsastamaan lahtea. Ankkurissa on kymmenkunta venettä, ja huomasimme, ettei yhdelläkään veneellä ollut jollaa vedessä. Syykin tähän selvisi pian; jollaa ei oikeastaan voi käyttää, koska jollalaituria ei ole, ja jos jollan vetää rantaan, siihen majoittuu heti merileijonia. Sama tapahtuu jollille, jotka on jätetty veneen perään veteen; merileijonat valtaavat ne välittömästi.
Kuva
Satamassa pyörii muutama taksivene, ja niillä pääsee 50 sentillä yhteen suuntaan. Nostimme siis jollan ylös, kutsuimme taksin paikalle ja lähdimme tekemään tuloselvitystä. Opaskirjan ohjeen mukaan pitää mennä ensin Capitaniaan ja yrittää neuvotella mahdollisimman pitkä oleskelulupa. Keskustelimme parin mukavan vain espanjaa puhuvan virkamiehen kanssa. He kysyivät, miksi olimme tulleet saarelle, vaikka olimme matkalla Marquesasille. Oikea vastaus olisi tietenkin ollut ”Koska olemme aina unelmoineet näkevämme nämä saaret ja niiden eläimet!”. Sen sijaan Pekka kertoi vuolaasti tuulen puutteesta ja väärän suuntaisista virtauksista, jotka olivat pakottaneet meidät tulemaan tänne. Heidän mukaansa meillä pitäisi ehdottomasti olla Quitosta etukäteen haettu lupa, jos aioimme viipyä saarella yli 48 tuntia. Mikä pettymys, olihan purjehdusoppaassa puhuttu jopa kolmesta vuorokaudesta! Olimme myös väärässä paikassa, koska meidän olisi ensin pitänyt mennä immigrationiin, joka sijaitsee paikallisella poliisiasemalla. Lähdimme siis sinne. Paikalla oli useita virkamiehiä, mutta juuri se ainoa immigration-viranomainen puuttui. Jouduimme odottelemaan pari tuntia ennen kuin pääsimme hänen puheilleen. Käytimme ajan tutustumalla kaupunkiin.
Kuva
Hämmästyksemme oli suuri, ja ilomme sitäkin suurempi, kun saimme itse täyttää lomakkeessa kohdan 'Oleskeluaika'. Kirjoitimme kaksi viikkoa ja saimme passeihimme leimat, jossa kahden viikon oleskelu oli vahvistettu!! Paperisouvi maksoi vain 30 dollaria toisin kuin opaskirjoissa on peloteltu; niissä kehotetaan varautumaan muutaman sadan dollarin maksuihin. Näin se maailma muuttuu! Seuraavaksi menimme takaisin Capitaniaan. Nyt he halusivat vain valokopiot passeista ja miehistöluettelosta ja pyysivät tulemaan maanantaina uudestaan, koska oikea virkamies ei ollut paikalla. Olihan nyt pääsiäinen ja pitkäperjantai.
Matkailuyrittäjä Fernando kävi veneellä tarjoamassa sunnuntaiksi retkeä saarelle, polttoainetta, vettä ja ruokatarvikkeita. Sovimme menevämme sunnuntairetkelle ja pyysimme Fernandoa toimittamaan veneelle polttoainetta maanantaina.
Kuva
Kylässä on useita nettikahviloita. Saamme siis kotisivumme taas päivitettyä. Satelliittipuhelin toimii edelleen. Mapratuotteen Matti ilmoitti voivansa lähettää potkuriakselin laakerin Tahitille, Papeeteen DHL:llä. Rahtimaksu tosin on hirvittävä, mutta eipä auta.
Veneitä lähtee ja tulee, samoja jotka on nähty sekä Cristobalissa että Balboassa. Vierestämme lähteneet puolalaiset kertoivat pysähtyvänsä muillakin saarilla, vaikka se on kielletty. Islas Española, Santa Maria ja Isabela tulevat siis meilläkin ohjelmaan.
Latte ihmettelee veneen ympärillä pyöriviä merileijonia: ystäviä vai vihollisia? Läheisellä hiekkarannalla ihmiset ja merileijonat makailevat sulassa sovussa auringosta nauttien. Ihmeellinen saari!

No comments:

Post a Comment