Friday, 30 August 2013

1.8.2007


Alaska 2007
58º05,577’N 154º29,677’W, Amalik Bay
Kuva
Lähdimme 27.7. aikaisin aamulla kohti Alaskan niemimaata. Tuulta ei ollut lainkaan, sumua sen sijaan kyllä. Moottoroimme Narrow Straitin läpi Whale Passageen, jossa olimme Kodiakin satamamestarilta Martylta saamamme ohjeen mukaan nousevalla vedellä. Ohje osoittautui hyväksi, meillä oli 3,5 solmun myötävirta.
Näimme Whale Passagessa paljon merisaukkoja Koniuji Islandin myötävirran puolella ja kaikkialla oli valaita, kuten salmen nimikin kertoo.
Ankkuroimme Martyn antaman ohjeen mukaan Bare Islandin taakse uudella köysi-kettinki -yhdistelmällämme, minkä jälkeen lähdimme tutustumaan ympäristöön. Salmessa näkyi runsaasti merisaukkoja, ja lähipuissa istui valkopäämerikotkia. Kävimme myös kalassa, saalis yksi pieni turska, jonka päästimme vapaaksi.
Illemmalla lähellä olleeseen ankkuroituun lauttalaituriin saapui kalastusalus. Hetken kuluttua ihmisiä noutamaan tullut perämoottorivene ajoi viereemme, ja rupattelun jälkeen meidät kutsuttiin saunomaan salmen vastarannalle. Ajoimme jollalla Stanin ja Gingerin omistamaan majapaikkaan (www.alderwoodretreat.com). Päätalo on rakennettu korkealle rantatöyräälle, ja sen ikkunoista aukeaa upeat näkymät suoraan Kuprianoffin salmeen. Piha-alueen läpi virtaa kaunis puro, jonka yli johtaa pieni kaarisilta. Puron yläjuoksulla on talon oma vesivoimala. Talon takana on suuri keittiöpuutarha, jossa myös lähistön karhu käy kuulemma aika-ajoin vieraisilla. Stan ja Ginger ovat matkailualan yrittäjiä, ja heillä oli kahdeksan vierasta Kansasista. Nautimme koko joukko pitkän pöydän ääressä Gingerin vieraiden kalastamasta halibutista valmistaman illallisen. Sen jälkeen menimme saunaan, jota täkäläiset kutsuvat venäläiseen tapaan banyaksi. Puulämmitteisen kiukaan löylyt maistuivat aivan uskomattoman makoisilta, lieneekö osa syynä ollut pitkä saunomattomuus. Emme tosin käyneet puron kristallinkirkkaassa vedessä vilvoittelemassa kehotuksista huolimatta, vaikka saunan ovelta puroon olisi ollut matkaa vain kymmenisen metriä. Palasimme mukavan illan jälkeen veneelle merisaukkoja väistellen.
Kuva
Illan sääennusteen mukaan pahamaineisen Shelikofin salmen ylitys olisi viisainta tehdä aamulla aikaisin. Niinpä laitoimme kellon soimaan, jotta pääsisimme ajoissa liikkeelle.
Yön aikana sääennustetta oli muutettu alle 10 solmusta 20 solmun SW tuuleksi. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme kuitenkin lähteä. Nostimme ankkurin ja tulimme lopullisesti siihen tulokseen, että uusi köysi-kettinki -ankkurimme ei ole toimiva, ja päätimme palata pelkkään kettinkiin. Vaihdoimme vanhan ankkurikettinkimme takaisin paikalleen matkan aikana.
Shelikofin salmen keli oli täsmälleen uuden ennusteen mukainen, mutta moottorilla ja purjeilla pääsimme lopulta yli Amalikin lahteen.
Jäimme ankkuriin Amalik-lahden oikeanpuoleiseen sivuhaaraan noin 15 metrin syvyiseen veteen. Lahtea ympäröivillä vuorilla oli edelleen lunta ja jäätä, ja sulamisvesistä syntyvien putouksien kohinaa kuului joka puolelta. Maisemat olivat huikaisevat, ja näimme heti lahdelle saapuessamme kolme karhua ankkurilahtemme pohjoisrannalla.
Vähän saapumisemme jälkeen viereemme ajoi pieni perämoottorivene, jossa oli kaksi puistovahtia (National Park Rangers). He toivottivat meidät tervetulleiksi luonnonpuistoon, ja kerrottuamme heille aikovamme kalastaa, he varottivat meitä suurista halibuteista (ruijanpallas): jopa 150 kg:n painoiset halibutit ovat kuulemma täällä tavallisia.
Seuraavana aamuna, rauhallisen yön jälkeen, lähdimme jollaretkelle. Pääsimme kuvaamaan läheltä kahdeksaa karhua. Yhdellä oli pieni poikanen ja toisella kaksi hiukan suurempaa. Läsnäolomme ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään karhuihin, jotka olivat laskuvedellä rannalla kaivamassa ylös simpukoita (razor clam).
Kuva
Meillä oli vavat mukana ja muutaman minuutin pilkkimisen jälkeen saimme noin 20-kiloisen halibutin lahden pohjukasta. Yritimme saada sitä haaviimme, joka osoittautui aivan liian pieneksi ja heikoksi. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi hinata kala lähirantaan ja karhujen vuoksi tietysti hirveällä metelillä. Eniten arvelutti se, ettemme nähneet, oliko kannaksen toisella puolella karhuja. Ohjeissa sanotaan myös, että kalan ei saisi antaa polskia, koska se hälyttää karhut paikalle saaliin toivossa, ja silloin on luovuttava saaliista vapaaehtoisesti. Päästimme kalasta veret pois ja sidoimme kalan kiduksiin köyden ja lähdimme kiireesti kalaa jollan ulkopuolella riiputtaen veneelle. Perkasimme ja fileoimme kalan veneen uimatasolla. Saimme kymmenisen kahden hengen ateriaa yhdestä kalasta. Kalastuslupa tuli näin tienattua jo ensimmäisen saaliin myötä.
Seuraavana päivänä yritimme ravustaa rapuverkolla, jossa oli halibutin pää syöttinä. Ensimmäisellä kerralla saimme 18-lonkeroisen meritähden (sunflower star). Siirsimme rapuverkon lahden toiselle puolelle, ja siellä saimme peräti kolme meritähteä, mutta emme vieläkään yhtään rapua.
Tuuli loisti poissaolollaan lähes koko lahdessa oleskelumme ajan, mutta sumu ei. Pahimpina aamuina emme nähneet edes veneen perässä kelluvaa jollaa. Sumu hälveni kuitenkin aina aamupäivän kuluessa, minkä jälkeen lähdimme päivittäisille retkillemme katsomaan ja kuvaamaan karhuja, kotkia, kettuja jne. Alimmalla alavedellä, joka osui tiistaiksi, karhuja oli rannoilla toistakymmentä ja lisäksi muutama kettu. Karhuilla tuntuu olevan hyvin tiedossa vuorovesitaulukot.
Kuva
Kodiakin kaupungista lähtömme jälkeen emme olleet nähneet ainoatakaan huvivenettä. Senpä takia oli melkoinen yllätys, kun tiistaiaamuna mennessämme kannelle näimme lahden suulla ankkurissa risteilyaluksen, jonka matkustajia kuljetettiin sitten päivän mittaan jollilla katsomaan karhuja. Alus lähti meidän onneksemme vielä samana päivänä, ja rauha palasi lahteemme.
Viimeisenä päivänä kävimme vielä katsastamassa Geographic Harborin lahdelmat. Pohjukassa on laaja alava alue, jossa virtaa joki. Lohi ei ilmeisesti ollut vielä aloittanut nousuaan jokeen, koska karhut, viitisentoista, olivat kaikki kaivamassa simpukoita. Otimme muutaman maisemakuvan karhuista taustanaan lumihuippuiset vuoret. Tämän jälkeen palasimme veneelle ja lähdimme linnuntietä seitsemän mailin päässä sijaitsevaan Hidden Harboriin.

No comments:

Post a Comment