Friday, 30 August 2013

21.9.2006


17º35,44´S 149º36,881´W Tahiti 
Fakarava 
Merkillistä, miten päätöksemme viettää talvi Euroopassa on vaikuttanut lamaannuttavasti. Aikaa olisi vaikka millä mitalla, mutta tällä hetkellä aika tuntuu kuluvan odotellessa. Toivotaan, että lamaannuksen syynä on pelkästään Fakarava, jolla Toaun ja Kauehin jälkeen ei ole meille paljon annettavaa.
Kuva
Riitta on potenut vatsavaivoja, joiden syyksi hän epäilee joko hedelmistä saamansa liiallisen annoksen ravintokuituja tai ravintolassa syömänsä salaatin. Pekka on jatkanut osterinkuorien hiomista, ja Latte on auttanut kykyjensä mukaan. Kun kaikki kuorien hiontatyöt oli tehty, generaattorin vesipumpun laakeri jumiutui ja pumppu pysähtyi. Generaattori sen sijaan ei. Remmi vinkui hetken, ja nyt olemme pääkoneen sähköntuoton varassa. Varaosakirjan mukaan generaattoriin saa vain koko pumpun, ei varaosia. Kun olemme Papeetessa, pitää ottaa pumppu mukaan ja kysyä, voisiko sen korjata. Westerbekellä on www-sivujen mukaan edustajakin Papeetessa, mutta puhelin on ilmeisesti poistettu käytöstä, koska emme ainakaan viimeksi Papeetessa ollessamme saaneet siihen yhteyttä. Generaattorissa on nyt 3380 tuntia, ja kone itsessään vaikuttaa hyvältä. Nykyisten pikkugeneraattoreiden elinikä on kuulemma korkeintaan 2000 tuntia, mutta meidän laitteellamme taitaa olla vielä runsaasti tunteja jäljellä.

Sääfaksien mukaan Papeeten eteläpuolella, varsin lähellä, on matalapaine. Se saattaa kääntää tuulen päiväksi pohjoiseen, mutta on jo ylihuomenna ohi. Olemme lähdössä huomenaamuna Papeeteen. Aika ei nyt riitä muille motuille, koska Tahitilla on niin paljon asioita hoidettavana. Sinne on matkaa 270 mailia eli kaksi vuorokautta. Aukolla on alavesi aamulla noin klo 10. Siispä pyrimme olemaan siellä klo 9 aikoihin, jotta saisimme ulosvirtauksesta mahdollisen hyödyn.
Kuva
Olemme valmistautuneet lähtöön käymällä ostoksilla. Fakarava on yksi niistä harvoista atolleista, joilla ranskalaiseen tapaan tuoretta patonkia saa aamuisin leipomosta: kaksi patonkia ja kaksi croissantia yhteensä 4,40 USD. Leipä on siis suhteellisen halpaa, kuten jo Makemolla totesimme. Täällä hyväksytään myös dollari, taitaa kelvata jopa luottokorttikin. Kaupassa on purkitettua perusruokaa, pieni valikoima pakastelihaa, viiniä ja muita juotavia. Hedelmiä ei enää ollut, ei myöskään perunoita eikä kananmunia, joten lettuja saamme vasta Tahitilla. Tahitilta tuotua purkitettua kookosmaitoa sen sijaan on kahtakin lajia, vaikka koko saari on täynnä kookospalmuja!
Palatessamme veneelle poimimme kookospähkinän maasta. Pekka halkaisi sen ja jyrsi uimatasolla valkoisen osan hiutaleiksi, josta hän puristi oivan annoksen tuoretta kookosmaitoa, jota riitti sekä piña coladaan että kanakastikkeeseen. Minkähän takia paikalliset eivät tee samoin? Olisiko syynä polynesialaisten elämänasenne, johon näyttää kuuluvan vahvasti ns. rentoilu, jota Suomessa myös laiskuudeksi kutsutaan.
Valmistelut on nyt tehty: jolla on taaveteissa sidottuna, perämoottori on kiinni kaiteessa ja tankki sidottuna kaasukotelon kannen päällä. Ankkuriketjumme on kellukkeiden ansiosta aivan suorana, eikä se ole kolissut koralleihin. Toivomme saavamme sen ylös ongelmitta, saapa nähdä. Otamme illalla sääfaksin vielä varmistukseksi, rintamien liikkeistä kun ei koskaan tiedä.

No comments:

Post a Comment