Friday, 30 August 2013

24.7.2006


17º35,389´S 149º36,918´W Papeete
Olimme illalla Ullaa ja Hannua vastassa lentokentällä. Ulla vietti elämänsä pisintä nimipäivää aikaerosta johtuen, ja nostimme maljat hänen kunniakseen vielä kentällä. Totuttuun tapaan heidän matkatavaransa saapuivat perille vasta seuraavana päivänä. Emme antaneet tämän häiritä oloamme, vaan vietimme matkatavaroita odotellessa päivän tutustumalla Papeeteen ja varsinkin sen kauppahalliin, joka on hauska sekoitus vaate-, matkamuisto-, helmi-, hedelmä-, liha-, kala- ja pikaruokamyymälöitä.
Seuraavana päivänä kiersimme jälleen lentokentän ja suuntasimme keulan kohti Mooreaa, jonne on matkaa vain noin 15 mailia Tahitilta. Moorea tuli tunnetuksi 1960-luvun suositusta musiikkielokuvasta South Pacific, joka kuvattiin saarella. Saaren pohjoispuolella on kaksi syvää lahtea, joista valitsimme ensimmäiseksi ankkuripaikaksemme Opunohu Bayn, josta muutaman päivän kuluttua siirryimme Cook Bayhin. Ankkuroimme molemmissa paikoissa riutan suojaan varsinaisen lahden ulkopuolelle. Veneestä pääsi uimaan kristallinkirkkaaseen veteen, ja Ulla hyödynsikin tätä mahdollisuutta joka aamu. Molemmissa lahdissa oli myös ranskalaiseen tapaan leipäkauppa, josta Hannu ja Pekka hakivat joka aamu tuoreet patongit.
Kuva
Parin ensimmäisen aurinkoisen päivän jälkeen sää muuttui pilviseksi ja sateiseksi, mutta emme antaneet sen haitata oloamme. Kävimme päivittäin snorklaamassa riutalla, joka oli vain muutaman minuutin jollamatkan päässä. Riuttojen korallit olivat uskomattoman moninaisia, ja saimme ihastella ja ihmetellä useita meille ennestään tuntemattomia kalalajeja. Emme menneet riutan ulkopuolelle, jossa voi sukeltaa rauskujen ja haiden kanssa, koska riutan sisäpuolinenkin elämä oli riittävän vaikuttavaa haineen kaikkineen.
Melkein koko Laamasten aika kuluikin Moorealla, josta purjehdimme vielä yhdeksi yöksi Paul Gauguinin museon ankkuripaikalle, jossa olimme ainoana veneenä. Lähellä oli mielenkiintoinen matalikko, jolla kävimme snorklaamassa. Seuraavan aamupäivän vietimme Gauguin-museossa, jonne pääsi mukavasti jollalla. Puolenpäivän tienoissa nostimme ankkurin ja lähdimme takaisin Papeeteen.
Tullessamme ulos riutan aukosta tuuli nousi 25-30 solmuun. Aallokko oli varsin reipas ja virta melkoinen, mutta tasaantui tietysti kun pääsimme matalimmasta paikasta ulos. Puolimatkasta tuuli loppui kokonaan. Tulimme Marina Tainan ankkuripaikalle kapeimmasta riutan aukosta 3-4 solmun vastavirrassa, mutta vielä päivänvalossa. Ankkuripaikalla oli mukavasti tilaa, olihan kaksi etujoukkoa jo lähtenyt kohti Bora Boraa.
Ulla ja Hannu siirtyivät viimeiseksi yöksi jälleen hotelliin, jossa vietimme illan yhdessä. Haikein mielin totesimme retkien loppuvan aina liian aikaisin!
Kuva
Tutkaremonttimme piti olla nyt valmis. Antennissa oleva kortti oli vaihdettu, 500 USD ja maksu käteisellä!, samoin antennimoottori pyyntömme mukaisesti, vaikkei siinä ollutkaan vikaa. Kannettava VHF oli saanut uuden patterin. Asensimme antennin taas mastoon ja näyttölaitteen paikalleen. Kun laitoimme tutkan päälle, kävi heti ilmi, että vika ei ollut korjaantunut. Siispä takaisin mastoon, tutka alas ja soittamaan Furunolle. Seuraavana päivänä heillekin selvisi, että vika on magnetronissa, kuten olimme jo Galapagosilta lähettämässämme viestissä maininneet. Lisää rahaa tarvittiin taas, 250 USD, ja jälleen käteisellä. Uuden mastossa käynnin ja koekäytön jälkeen totesimme remontin viimein onnistuneen.
Pääkoneen merivesipumppu on vuotanut jonkin aikaa. Papeetesta löytyi onneksi kauppa, jossa oli Johnson pumpun varaosat hyllyssä. Generaattorin pumppuun ei sen sijaan ainakaan vielä ole löytynyt osia. Tosin Westerbeken nettisivuilla on edustaja Papeetessa, mutta emme jostain syystä saa sinne puhelimitse yhteyttä. Yritämme vielä alkuviikolla uudestaan.

Olemme hyödyntäneet marinan ravintolan tarjoamaa langatonta nettiyhteyttä, joka toimii hyvin. Tosin 5 tuntia maksaa 27 dollaria ja yhteys on hidas, mutta kaupungin 10 dollaria/tunti yhteyksiin nähden tämä on halpa ja kätevä.
Remontoinnin ohessa olemme käyneet snorklaamassa joka päivä viereisellä riutalla. Virtaus on välillä niin reipas, että varsinkin Riitalla on todellisia vaikeuksia päästä eteenpäin. Hienot korallit ja uskomattoman kauniit kalat houkuttelevat kuitenkin pinnan alle. Papeeten riutan sisäpuolella emme ole nähneet haita. Ilmeisesti vilkas veneliikenne pitää ne poissa. Hyvä niin!

No comments:

Post a Comment