Friday, 30 August 2013

4.7.2006


Tahiti
17º34,696´S 149º37,238´W  Tahiti
Lähdimme Fakaravalta 23.6. huonosti nukutun yön jälkeen. Tuuli kääntyi illalla etelään ja puhalsi suoraan ankkuripaikalle. Ankkuriketju kolisteli koralleja vasten läpi yön. Laskimme 240 mailin matkaan Tahitille tarvittavan kaksi vuorokautta. Tuuli oikutteli koko matkan. Se oli välillä puuskissa lähes 40 solmua ja välillä alle 10. Takatuuli ja sivumaininki pakottivat meidät purjehtimaan siksakkia niin, että matkaa kertyi runsaat 30 mailia enemmän suoraan reittiin verrattuna.
Kuva
Tahitille tultuamme päätimme katsastaa ensin Point Venuksen ankkuripaikan, jossa kapteeni Cook aikoinaan teki venus-tutkimuksia. Paikka näytti olevan lähinnä yleinen uimaranta, joten jatkoimme suoraan Maeva Beachin ankkuripaikalle Marina Tainan edustalle.
Maeva Beachin kapeimmillaan vain muutaman kymmenen metrin levyinen väylä kulkee Papeeten lentokentän kiitoradan ympäri, ja Port Controllilta on saatava lupa kiitoradan päiden ohittamiseen. Vaikka lentoliikenne on melkoisen vilkasta, länsipäätä ohittaessamme ei lentokoneita näkynyt, mutta ollessamme kiitoradan itäpäässä, kentälle laskeutui samaan aikaan pieni matkustajakone. Veneestä katsottuna se näytti lähes hipovan mastojamme!
Ankkuripaikkamme on suojainen vallitsevilla tuulilla, ja lännessä oleva koralliriutta pysäyttää mainingin normaaliolosuhteissa. Veneitä on ankkurissa paljon ja lisää tulee idästä jatkuvasti. Vieressä on kovasti investoinut Marina Taina, joka pystyy huolehtimaan hyvin suurista megajahdeistakin. Sukeltaja käy tarvittaessa kiinnittämässä muutaman lisäkeulaköyden pohjan ankkuripainoihin ja tietysti myös irrottamassa ne, kun vene lähtee. Marinassa on pyykinpesupiste, ravintoloita ja langaton internet. Telakkaa ei ole, eikä minkäänlaisia tarvikekauppoja, mikä hieman ihmetyttää. Supermarket Carrefour sen sijaan on kävelymatkan päässä, ja marinassa on paikka ostoskärryille.
Kuva
Ennen kuin lähdimme Papeeteen tekemään check-in –ilmoitusta, irrotimme tutkan ja etsimme netin kautta paikallisen korjausverstaan. Papeeteen pääsee mukavasti bussilla marinan portin ulkopuolelta, ja keskustassa bussi pysähtyy aivan sataman toimistojen viereen. Toimistot ovat auki vain joka toinen päivä ma-ke-pe klo 9.00 – 11.30, mitä emme tienneet. Saavuimme noin 11.45 eli vartin myöhässä, ja check-in siirtyi näin ylihuomiseen. Viereisessä rakennuksessa oleva matkailutoimisto sen sijaan auttoi meitä neuvomalla tutkaverstaan sijainnin ja antamalla hammaslääkärin osoitteen.
Furunon edustaja haki tutkamme tiistaiaamuna marinasta. Vika on kuulemma”main board boxissa”, mitä se tarkoittaneekaan. Uusi on tilattu ja saapuu noin 10.7. Vaihdatamme myös antennimoottorin, koska aikaisemmassa veneessämme se aiheutti ongelmia. Antennimoottori maksaa alle 100 dollaria ja oletamme voivamme varmistaa näin tutkan toimivuuden tai ainakin pienentää rikkoutumisriskiä. Sama firma tutkii myös kannettavan Simrad VHF:n. Kaiken pitäisi olla valmiina 12.7.

Olemme tutustuneet Papeeteen ja yleiskuva kaupungista on siisti ja elävä. Hyvinvointi näkyy, vaikka on toki köyhiäkin. Ja hinnat ovat suorastaan hirvittäviä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että Ranskan Polynesiassa ei ole tuloveroa, vaan verotus kohdistuu kulutukseen. Hinnoista huolimatta olemme käyneet pari kertaa syömässä ulkona. Galapagosin 4 dollariin lounaisiin verrattuna 45 dollaria tuntuu rajulta hyppäykseltä.
Kuva
Sää on aurinkoinen ja lämpötila hipoo 35 astetta. Kannella on tuulenvireestä huolimatta lähes mahdoton olla. Autojen äänet kantautuvat läheiseltä päätieltä ja ihmisten paljous hengästyttää. Kaipaamme Tuamotun atolleille, joilla oli tilaa olla ja hengittää.
Nyt kun meillä on ollut aikaa rauhassa miettiä oloamme ja elämäämme, olemme päättäneet tehdä radikaalin muutoksen suunnitelmiimme. Sen sijaan että jatkaisimme Tahitilta Bora Boralle ja edelleen kohti Indonesiaa ja Thaimaata, jäämmekin tänne Ranskan Polynesiaan ja nostamme purjehduskauden lopulla veneen ylös Raiatealla hurrikaanikaudeksi. Itse vietämme talven Euroopassa ja lennämme takaisin ensi keväänä. Silloinkaan emme jatka länteen, vaan suuntaamme keulan kohti Hawaiia ja Alaskaa, jossa purjehdimme ainakin seuraavan kesän. Kaikki tämä edellyttäen, että saamme asiat järjestymään käytännössä.
Aika kuluu nyt pyykkiä pesten (7 US dollaria koneellinen) ja venettä kunnostaen. Genoan kulumat on korjattu, alakulman kiinnitys samoin, ankkuriboxin ja purjeboxin ruosteet on poistettu, ne on käsitelty fosforihapolla ja maalattu, wind scoop-hyttysverkko -yhdistelmä on tehty ja hyttysverkkoja korjattu jne. Generaattorin, vaihteen ja koneen öljyt ja suodattimet on vaihdettu ja uutta öljyä ostettu. Sanotaan, että öljy ei saisi olla yhtä vuotta vanhempaa, muuten sen lisäaineet ovat vanhentuneita. Mene ja tiedä. Teemme kuitenkin niin, että edellisestä paikasta ostetut öljyt käytetään, ja öljynvaihtopaikassa ostetaan uudet öljyt (3 gallonaa). Koska käytämme mineraaliöljyä, ei synteettistä, voimme sekoittaa eri öljymerkkejä huoletta. Yritämme hankkia paksua 25W50 öljyä, koska täällä ei tarvita kylmäkäynnistysominaisuuksia, ja öljy on silloin vähemmän lisäaineistettua, siis kestävämpää. Moottorimme on vanhaa tuotantoa, ja silloiset öljyt tuskin olivat kovin ihmeellisiä. Moottorissamme on nyt 3750 tuntia + alkuperäiset leikkuupuimurin 500 tuntia. Taitaa olla nykyaikaisen Volvon elinikä jo ylitetty, eikä vielä ole minkäänlaisia kulumisoireita.
Kuva
Laamaset saapuvat tänään illalla. Menemme heitä kentälle vastaan, vaikka he viettävätkin ensimmäisen yön hotellissa toipuakseen pitkän lennon rasituksista. Olemme suunnitelleet tekevämme Papeete-Moorea-Port Phaeton-Papeete retken. Valitettavasti aikaero, joka on 13 tuntia, saattaa aiheuttaa tulijoille jetslagin. Katsotaan onnistuuko suunnitelmamme.

No comments:

Post a Comment